It's all about fat.

No kylläpä otsikon nakkasi. Tämähän juontaa juurensa tähän minun koipeeni, jonka kävin eilen tatuloimassa. Hihii! Siihen iskettiin minun "Stay strong no matter what"-muistutukseni. Old schoolia, tiikeri. Grrau. Valitettavasti se on rasvan peitossa, turvonnut, ja punoittaa, joten kuvaa saa odotella. 

Kävin ottamassa leimani Oulun Red&White Inkissä Sergiolla. Hän on tehnyt kaikki paitsi ensimmäisen tatuointini. Ja kyllä, joku päivä aion viedä myös äitini Red&White Inkiin. Suosittelen, todellakin! Porukalla on kokoaika hymy huulilla ja juttu lentää. Ei arvostella sitä, minkälaisen kuvan haluat ottaa, vaan ollaan kiinnostuneita. Annetaan kaikkien olla omia itsejään, välillä käydään kuikkimassa mitä kaveri tekee.. Parhautta ja parasta palvelua :)

Tämä operaatio kesti aikalailla sen kaksi tuntia. Taukoja ei sen kummemmin pidetty, mitä nyt musiikin laittamista yms. Kuva on ehkä isoin, mitä minulla nyt on, ei kuitenkaan kovin paljon isompi olkapäässä sijaitsevaa omaakuvaani. Vaikea hahmottaa, kun muut ovat käsivarressa ja tämä tehtiin reiteen (ja on tosiaan vielä turvoksissa yms.)
Paikkana voisin sanoa, että reisi on helpompi tehdä, mutta kivuliaampi parantaa. Ainakin tällä hetkellä olen sitä mieltä :D Itse operaatio ei nimittäin sattunut juuri lainkaan, tuntui vain joutavalta ja ääriviivat tietystä kohdasta sattuivat hieman enemmän. Värittäminen sai irvistämään siinä vaiheessa kun aikaa oli jo sen reilu 1,5h kulunut. Käsivarsi oli pahempi, koska se puutui ja taukoja oli sen takia pidettävä. Käteen ei sattunut jälkeenpäin näin paljon ja varsinkin käveleminen tuntuu nyt inhottavalta :D Kestetään - eihän minun ollut tarkoitus kuin pysyä tässä yhdessä kädessä..

Operaation jälkeen kävimme ystäväni kanssa intialaisessa syömässä ja hieman pyörimässä kaupunnilla. Sieltä nappasin kirjakaupasta itselleni aikuisten värityskirjan. :O Aluksi en ollut varma, mitä olen ylipäätänsä näistä mieltä. En uskaltanut Lontoon reissulla sellaista vielä ostaa, vaan nyt päätin kuitenkin sellaisen haluavani. Väritin sitä eilen - ja väritin sitä tänäänkin. Ehkä julkaisen jonkun oikein nätin kuvan, kun/jos sellaisen saan aikaiseksi.

Peekaboo :P

Nooo mitäs muuta! Männä viikonloppuna kävimmä Oulun yöelämässä! Niin ja siellä väriestejuoksussa.
                                  

Hengissä selvittiin maaliin asti - vaikka otettiinkin tosiaan semmoiset 12km lenkit. Itse rata oli hieman reilu 4km. Välikuolemat piti siinä yöpaikalla sitten kuitenkin ottaa, kun takaisin pääsimme. Juoksu oli ihan hauska. Tarpeeksi hauska, että sinne voisi uudestaankin joskus lähteä. Seura oli kyllä paras mahdollinen. Esteitä ja värejä toivoimme kaikki tietystikkin enemmän.

Elämäpä on muutenkin nakellut mallillaan, ja nyt olisi aika ratkoa tulevaisuuden suuria mysteereitä. Koko heinäkuun olen saanut odottaa yhtä jos toistakin asiaa, joka pitää saada alta käsiteltyä/elettyä/koettua pois, että voitaisiin rauhassa taas kinastella tästä lapsiasiasta. Puheenaiheita on muitakin, enkä minä ole ainoa, joka pitää suunsa kiinni.

Se vain kostautuu, se suun kiinni pitäminen nimittäin. Asiat kasautuu, sä stressaannut ja sitten pimahdat. Näin kävi minulle muutama ilta takaperin, kun junalippuja olin ostelemassa. Olin sanonut, että haluan hänen siihen iltaan mennessä tietävän, lähteekö hän tatskapäivänä mukaan Ouluun, että tietää liput ostaa. Laitoin Facebook-päivityksen, jossa kysyin mahdollista kyytiä Ouluun, koska hän ei osannutkaan sanoa lähteekö vai ei. Ja siitä syntyi Riita. Minä sain kuitenkin Voimani haettua Oulusta, ja hän oli mukana. (Osti lipun edeltävänä iltana.) Voimani sain, ja sen ansiosta myös suuni avattua.
"Hei tiedätkö, meidän täytyy asioista puhua ennen kuin koulut taas alkaa ja hukutaan sinne arjen pyöritykseen..""Ai mistä?"
".. no siitä yhdestä.."
Näillä mennään. (ei mikään muutu?)

Viikonloppuja!
Mulle nakattiin haaste, enkä malta odottaa että saan aikaiseksi vastailla! Aloitin kirjoittamaan sitä heti jo eilen, vaan ajattelin että pitää tätä liibalaabaakin tähän väliin saada :)
Ja maanantaina alkaa ilmainen Unelma Itsestä: Unelmien viikko ! Klikkaa ja liity ihmeessä kokeilemaan. Itsehän en malta odottaa kuukauden päästä alkavaa Unelma Itsestä valmennusta, wuhuu!
Jospa sitten ei kaikki olisi enää niin rasvaista. Ylipäätänsä

-M