Sorry I forgot you for one week - Here's what's happened

Niin se on viikko vierähtänyt, enkä ole sanaakaan saanut tänne. Tämä on siis hengissä pitämis postaus - ettei tämä homma nyt ihan näin alkuunsa tyssäisi.

No - mitäs on viikossa tapahtunut? Kun avaa puhelimen kuvagallerian, sieltä ilmestyy kahden raaka-aineen Nutella-kakku (Nutellaa ja munia. Vain. Oli ihan OK. Vain. Odotukseni olivat korkeammalla, mieluummin syön Nutellani suoraan purkista.), venyttelyohjeista napattuja kuvia, kuva B:stä kun hän ottaa kuvaa pikkulinnusta, miehestä joka makaa sängyssä ja yrittää paeta kameraa (onnistuen siinä), vatsatreeniohjeita, kuva liikuntahallin remppailmoituksesta kesän 2015 osalta, kuvia kirppispöydästä ja eilisestä aamupalasta.

Olen tullut siihen tulokseen, että en pysty olemaan niin avoin tässä blogissa, kuin haluaisin. Olen päättänyt taas jatkaa intuitivisen kirjoittamisen harjoittelua - paperille, itsekseni. Tavoitteenani on olla rehellinen itselleni. Tästä ajatuksesta rohkaistuneena, pystyn julkaisemaan muutaman edellä mainitsemani kuvan viime viikolta.

Nutellakakku.
4-5 munaa ja purkki Nutellaa.
(Itse testasin puolikkaalla purkilla ja kolmella munalla.
Ettei mene se Nutella hukkaan.)

Aurinkoinen kävelyretki, tuuli oli silti kylmä.

Ananasmunakas -
 Kaurahiutsut ja ananakset karamellisoidaan kookosöljyssä pannulla,
lisätään muna ja paistetaan kypsäksi.
Nam.

Viime viikkohan oli ihan huippu! Maanantaina töihin mennessä otin asenteen, että tästä viikosta tulee hyvä. Energiaa riitti, treenistä en ottanut stressiä, parantelin flunssaa. Ja valmennukseen liittymisen lisäksi - varattiin systen kanssa matka Lontooseen! Ja vieläpä yhdellä ekstra päivällä! Tätä voin kutsua todellakin jo kesälomaksi. Mahtavaa kun pääsen B:n viemään myös kunnon lomalle. Toissa kesänähän minulla oli ensimmäinen virallinen kesäloma, jonka taisin viettää muuttopuuhissa :D

Tänä maanantaina jo tiesin, että se kostautuisi. Maanantai oli kyllä vielä ihan "normaali", töiden jälkeen ehdin tunteroisen pyörähtää kotona, kun kaveri tuli hakemaan hallille säkkiä hakkaamaan ja salille. Nälkä ajoi kotiin ja loppuilta meni kivasti miehen kanssa kahdestaan, tenavat toisissa kodeissa.
Tiistai aamuna ketutti valmiiksi jo, kun heräsin. Sitten sain tekstiviestin, juuri kun olin asian ehkä ehtinyt jo Facebookista lukea. Mummoni oli nukkunut yöllä pois. Itkin muutaman tunnin. En kuitenkaan surrut pelkästään mummoani, nyt oli hänen aikansa, ja tilanne oli tiedossa. Vaan se suru aukaisi padot myös muihinkin käynnissä oleviin tilanteisiin. Hallille oli kuitenkin aamupäivätreffit sovittu, ja näitäkin olin odottanut, joten päätin jatkaa purkautumista myöhemmin. Hyvät treffit olikin ja kuten puhetta olikin, ehdottomasti uudestaan :)!
Pikaisesti kotona suihkussa kävin, odotin miehen töistä ja itkin hetken häntä vasten - sitten suuntasin ystäväni luokse. Piti vain päästä pois kotoa. Avauduin ja ihmettelin maailman menoa, kunnes tajusimme että ulkona on lämmin. Menimme siis pihalle istumaan ja "tsillailemaan", höpöttelemään niitä näitä tekemättä mitään, istuen, kahvista nauttien (minä en juo kahvia, kuuluu vain vahvasti näiden sankareiden tsillailuun :D) ja vain olemaan. Muutaman tunnin jälkeen pakenin taas kotiin itkemään. Illalla nukahdin ennen yhdeksää, heräsin yöllä yhdeltä. Puoli kolmelta nousin sängystä - syömään ja lukemaan. Enhän ollut koko päivänä juuri edes saanut syötyä. Neljän aikaan alkoi väsyttämään. Mies lähti ennen kuutta töihin, olin kysynyt että kai hän tulee takaisin. Ystäväni soitti hieman ennen aamu kahdeksaa, olenko menossa salille. :D

Se päivä, eilinen, meni ihan ilman ajattelemista. Annoin anteeksi asioita itselleni ja miehelleni,joka oli tietämättään aiheuttanut minulle mielipahaa, joka otti ilmeisesti hänen omalle tunnolleen. Miehelle, joka oli huolehtinut moneen kertaan kuinka voin, jolle olin myös sanonut että mielen päällä on muutakin kuin vain mummoni. Joka antoi minun rauhassa surra ja olla hiljaa. Joka otti kanssani päiväunet töiden jälkeen. Joka lähti kaupasta hakemaan minulle salaattia ja feta-juustoa, koska minulla oli taas nälkä. Jolle minä tein siitä hyvästä lihapullia, joita en itse edes syö.

Tänään oli touhun täyteinen päivä töissä - ja yhteinen (passin- ja jukurtinhaku)iltalenkki.
Rauhallista viikonloppua toivotellen:

-M
(Tuli muuten hyvä passikuva sittenkin tällä kertaa! Parempi kuin edellinen. Hiukset tosin olisi saanut ehkä olla ponnarilla.. Muistetaan tämä ensi kerralla, jos ei ole hyvää kampausta!)